Tietoisesti oivaltaen

Miksi meidän tulisi kasvattaa tietoisuuttamme? Miten voisit itse edistää tietoisuutesi kasvua?

Mitä enemmän koemme ymmärtävämme elämää, niin sitä enemmän huomaamme olevan sellaista mitä emme ymmärrä. Ymmärryksen kasvattamisessa olemme kaikin puolin elämän perusasioiden äärellä. Yrityksemme ymmärtää elämää ympärillämme alkaa jo varhaislapsuudesta ja jatkuu pitkälle vanhuuteen. Tietoisempi tiedostamisen tarve nousee useimmilla meistä kuitenkin vasta aikuisiällä. Haluamme ymmärtää itseämme ja omaa rooliamme erilaisissa ympäristöissä. Itsemme ymmärtämisen, omien ajatusten ja tunteiden tietoisen tarkastelun, kautta opimme ymmärtämään myös paremmin toisia ihmisiä.

Tietoisuuden kasvattaminen on tärkeää sekä henkilökohtaisen että yhteisen hyvinvointimme kannalta. Voimme edistää parhaiten hyvää myös ympärillämme tekemällä tietoisia valintoja niiden asioiden puolesta joita koemme itsellemme tärkeäksi. Pitämällä huolta vaikkapa vain itsestäsi ja läheisistäsi edistät hyvinvointia myös laajemminkin. Monilla pieniltäkin tuntuvilla teoillasi on huomattavat kerrannaisvaikutukset isommassa kuvassa. 

Mikäli toimit niin kuin ennenkin niin saat samankaltaisia tuloksia ja seurauksia kuten ennenkin. Muutos on kuitenkin jatkuvasti läsnä niin pienessä kuin suuremmassakin mittakaavassa, halusit sitä tai et. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että pysähdyt aika ajoin inventoimaan omaa elämääsi ja toimintaasi. Edistätkö edelleenkin niitä asioita, joita haluat edistää omalla parhaimmalla osaamisellasi ja sydämestäsi lähtien? Ovatko ne myös niitä mitä ympäristösi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa voidakseen hyvin? 

On hyvä kuitenkin muistaa, että meidän ajattelutaitomme vaihtelevat. Kaikki eivät kykene, vaikka haluaisivatkin, tiedostavaan ajatteluun. Sekin meidän on vain hyväksyttävä. Silloin tärkeäksi nousee ympärillä olevien muiden vastuu valjastaa myös tällaiset henkilöt toimimaan yhteisen hyvämme eteen. Mitä tietoisempia olemme asioiden ja ihmisten välisisistä yhteyksistä sekä osaamme siihen myös vaikuttaa, niin sitä enemmän meillä on vastuuta myös kanssakulkijoidemme tukemisesta heidän elämänpolullaan. 

Parhaiten edistät tietoisuutesi kasvua yllättävien tilanteiden tai tapahtumien kautta. Niiden ei tarvitse missään nimessä olla kriisejä tai suuria muutostilanteita, jotka pakottavat sinut pysähtymään, vaan arjen pienet yllättävät tilanteet voivat saada ajatuksesi ja tunteesi liikkeelle yhtä hyvin. Tärkeintä on huomata ajattelusi muuttuvan näitä erilaisia tilanteita kohdatessasi, niitä tietoisesti pohtiessasi ja niistä oppiessasi. Tietoisuutesi lisääntyminen voi myös lisätä ahdistustasi, sillä moni asia saattaakin näyttäytyä syvästi kokemalla ja ymmärtämällä huomattavan monimutkaisena. 

Tietoisuuttaan voi kasvattaa myös haastamalla itsensä aivan uusille asioille, ihmisille ja paikoille aika ajoin. Joudumme silloin epävarmuuden tilaan, joka tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa omaa ajattelua täysin uudenlaiseksi. Uusien tilanteiden edessä voimme joutua nöyrtymään ja toteamaan, että emme osaa tai tiedä miten tulisi toimia. Tällaiset tilanteet ovat erittäin kasvattavia ihmisenä ja oiva mahdollisuus tutustua omiin rajoittaviin uskomuksiimme. Tietoisuustaitojen kehittymisessä säännöllinen harjoittelu kuitenkin auttaa. Keskittyminen kulloiseenkin tilanteeseen, mieleen nousevien ajatusten ja tunteiden havannointi sekä niiden hyväksyminen. Myös mindfulness ja muut meditaation muodot pidemmälle vietyinä pysähtymisharjoituksina ovat erittäin toimivaa harjoittelua.

Tiedostaa aiemmat tapansa toimia, jotka eivät ole enää parhaita itsen eikä ympäristönkään kannalta. Tiedostamisen kautta voit opetella luopumaan mm. monista turhista asioista, tavaroista, rooleista, ihmisistä, ajatuksista, tunteista ja samankaltaisista tilanteista joihin huomaamattasi joudut yhä uudelleen. Mitä sitten jää jäljelle? Sellaista mikä palvelee tällä hetkellä parhaiten itseäsi ja laajempaa yhteistä hyväämme. Mitä tietoisemmin pystyt kulkemaan ja jatkamaan elämääsi siitä koko ajan oppien, niin sitä paremmin voit valita mihin haluat vaikuttaa ja sitä paremmin myös itse voit. Tietoisempana omista ajatuksista, tunteista ja teoista omaa kehoamme kuunnellen voimme luoda ympärillemme monenlaista hyvää. Mitä useampi meistä kehittää tietoisuustaitojaan palvellen yhteistä hyvää, niin sitä isompi myönteinen kierre meidän on mahdollista yhdessä saavuttaa.

2022: Kaksi polkua yhdistyy

Olen kulkenut jo jonkin aikaa kahta eri polkua – Coachingin ja Joogan. Välillä toinen ja välillä toinen enemmän huomioni kohteena.

Olen jonkin aikaa myös nähnyt, että nämä polut tulisivat yhdistymään omassa toiminnassani. En kuitenkaan tiennyt, että miten ja milloin, enkä tiedä tarkalleen vieläkään ja hyvä niin. Perusta on nyt kuitenkin lähtenyt rakentumaan ja palaset tuntuvat loksahtavan kohdilleen.

Keväällä 2021 keskityin Coachingin jatko-opinnoissani itsen kehittymisen tasoihin ja niiden huomioimiseen Coachingtyössäni. 

Tänä keväänä 2022 aloittaessani Joogafilosofian ja meditaation jatko-opintoni (lue: eettisyyden, tietoisuuden ja mindfulnessin) aavistin heti jollakin tasolla, että tämä olisi se mikä yhdistäisi aiemmat polkuni. En kuitenkaan arvannut, että miten ajankohtaiset ja tarpeelliset nämä ikivanhat opit tulisivat olemaan näin pian laajemminkin.

Omistan tämän vuoden 2022, jonka opintoni kestävät Skotlannin suutaan, oman toimintani tutkimiseen Yamasin & Niamasin eettisten suuntaviittojen kautta sekä näiden oppien opettamiseen ja käytäntöön viemiseen myös muiden hyödyksi. 

Helmi-Maaliskuun eettisissä harjoituksissa keskitymme Ahimsaan eli väkivallattomuuteen, myös NVC:n kautta. Väkivallattomuus ei ole helppoa ja yksinkertaista edes yksilötasolla saatikka kun tarkastellaan yhteisöjen, kansojen ja koko maailman tasoa, kuten viime aikoina olemme saaneet ikävällä tavalla huomata. Silti jaksan uskoa, että muutos parempaan ja vastuun ottamiseen lähtee kuitenkin meistä jokaisesta yksilönä.

Haluaisitko jakaa ajatuksiasi ja tuntemuksiasi, jotka vievät juuri nyt voimiasi ja vaikeuttavat keskittymistäsi? Kuuntelen mielelläni ja autan sinua parhaani mukaan jäsentämään tilannettasi. Ota yhteyttä, niin jutellaan!

Lessons of in-between situations

I decided to live my dream, and travel to the UK for 40 days. I started my journey by taking part in the Narrative Coaching retreat for three days in Bristol. At the moment I am in-between jobs, in addition to somehow living in-between countries. Now that the first quarter of the journey is behind, I would like to share my story.

I have often been in in-between situations througout my professional and personal life. Sometimes several circumstances have somehow mixed up (work, studies and life situation). My turning point was when I decided to further develop myself by moving from the engineering industry to adult education in my forties. Before that I was blessed to spend several years at home with my four kids, and also live in the US for four years.

My intention has always been to hurry up to new situations and next stages in my life. Even after twenty some years, I have found myself in pretty much the same situation, stepping into the same hole again, and again. During the past couple of years so many changes have happend in my work and my life, I could say the speed has even increased.

So, it happend once again! Last weekend I was in an in-between situation taking part in David B. Drake´s heartwarmingly led @NarrativeCoach workshop style retreat in Bristol. I also read his book during this week. It is amazing how familiar it felt thinking back to theories and my earlier studies in adult education, psychology and social psychology, and over twenty years of experience guiding adult students in their changing processes. The retreat experience was so eye-opening and it felt so great to step over my next threshold – finally a long step forward.

Most of all lessons of the last weekend rose out of my own stories, and my readiness to meet my own shadows and to leave something behind. We all have our own sufferings, paths, timing and space which is suitable for us. I noticed that to move forward it is good to have support and help from other co-walkers, but they can´t take our pain away. We need to meet our own shadows once in a while and be aware of them to continue our path freely. I feel so released and calm after this amazing experience with my peers from so many backgrounds and nationalities.

A good question for myself and for everyone else is what is the meaning of past, present or future for oneself. Which one holds the most energy? For me the most break through experience of the retreat was that I could really be totally present, start to move forward and trust the future, after I was ready to leave something behind. Sometimes it can be harder than other times, and it could take longer, but that’s okay.

I am now eager to move forward on my coaching path which I started a year ago, do things my own way and take my next steps to work as a freelancer. My mission is to use my long experience to be a mindful and compassionate coach for coachees on their trasformation process. I would love to walk alongside a coachee when they tell their story and move across their professional or personal threshold. At the moment I need one or two pro bono coachees with whom to practice futher the use of narrative coaching model and my recent learnings and insights. Please let me know, if you feel you could use some help with your story and transition!

I would be happy to support you!