Tag: tietoisuus

LUOPUMISEN AIKA – Syksy inspiroi muutokseen ja kasvuun

Syksyssä on erityinen taika – se kutsuu meitä pysähtymään, pohtimaan ja päästämään irti. Kevään ja kesän värikäs ja lämmin loisto väistyy, ja siirrymme vähitellen kohti hämärämpää ja viileämpää aikaa. Vaikka mieli saattaisi haluta viipyä kesän keveissä lomamuistoissa, on aika kääntää katse eteenpäin ja valmistautua uuteen elämänvaiheeseen.

Syksyyn liittyy luopuminen ja irtipäästäminen, aivan kuten moniin elämän hetkiin. Saatamme pitää kiinni asioista, jotka eivät enää palvele meitä – olipa kyseessä toimimaton ihmissuhde, työssä jaksamisen haasteet tai merkityksetön työviikko toisensa jälkeen. Luopuminen voi tarkoittaa myös muuttoa tutusta kodista, irtautumista työtehtävistä tai jopa organisaatiosta. Ja joskus joudumme hyväksymään, että irtipäästäminen merkitsee sopeutumista johonkin vähemmän ihanteelliseen vaihtoehtoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokaisessa luopumisen hetkessä olisi mahdollisuutta kasvuun, kehittymiseen ja uuden hyvän löytämiseen.

Mistä sinun olisi hyvä päästää irti? Mikä tukisi parhaiten hyvinvointiasi?

Kun mietit irtipäästämistä, saattaa herätä kysymys: “Kuinka voin luottaa siihen, että tilalle tulee jotain yhtä hyvää tai parempaa?” Elämässä emme voi koskaan olla täysin varmoja tulevasta, sillä epävarmuus kuuluu elämään. Siksi onkin tärkeää keskittyä tähän hetkeen ja tehdä valintoja, jotka nousevat siitä käsin. Syksy tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pysähtyä ja pohtia omaa elämää – mitä kannattaa säilyttää ja mistä on aika luopua?

Vetäydy ja löydä uusi suunta

Syksy tuo mukanaan myös raikkautta ja selkeyttä. Valon määrä vähenee, ja ilma tuntuu kirpeältä ja puhtaalta. Samoin elämämme rytmi hidastuu, ajatukset kääntyvät sisäänpäin, ja on aika pohtia, mitä todella tarvitsemme voidaksemme hyvin.

Syksyn elementti on metalli – voiman ja puhdistumisen symboli. Tämä on täydellinen aika kääntyä sisäänpäin, kerätä energiaa ja käyttää hengitysharjoituksia kehon ja mielen tasapainottamiseen. Ylävartalon avaavat ja sulkevat liikkeet stimuloivat keuhkojen toimintaa, ja hengitys auttaa sinua päästämään irti vanhasta, luomaan tilaa uudelle ja puhdistumaan.

Syksyyn liittyvät tunteet, kuten suru, rohkeus ja anteeksianto, voivat vaikuttaa syvällä tasolla hyvinvointiimme. Suru voi heikentää keuhkojen terveyttä, ja jos pidämme kiinni tunteista liian pitkään, se voi näkyä kehossamme. Kun opimme kuuntelemaan itseämme, löydämme voiman kasvaa ja vahvistua.

Syksy on otollinen aika saattaa päätökseen mitä keväällä ja kesällä aloitit. Se on myös oivallista aikaa aloittaa itsetutkiskelu. Harjoittele päästämään irti sellaisesta mitä et tarvitse enää elämässäsi tehdäksesi tilaa sellaiselle, mikä todella ravitsee sinua. Jokainen pieni muutos, jonka teet tänään, voi johtaa suuriin edistysaskeliin huomenna.

Elämäntapavinkit muutoksesi tueksi

• Ole tietoisesti positiivinen ja avoin – Syksyn myötä mieliala voi helposti laskea, mutta sinä voit valita ajatuksia, jotka tukevat sinua.
• Hyväksy omat heikkoutesi ja vahvuutesi – Molemmat ovat osa sinua ja auttavat sinua kasvamaan.
• Raivaa tilaa ympärilläsi – Siivoa kotisi, kierrätä turhat tavarat ja luovu siitä, mikä ei enää tuota iloa.
• Liiku ja hengitä syvään – Vapauta kehosi jännitykset ja nauti raittiista ilmasta säännöllisillä kävelyillä.

Ota syksy vastaan, päästä irti vanhasta ja valmistaudu astumaan uuteen vahvempana ja vapaampana!

Kärsimättömästi kärsien

Vietämme parhaillaan hiljaista viikkoa, josta läntisissä kirkkokunnissa käytetään myös nimitystä kärsimysviikko.

Teen tunnustuksen! Olen kärsimätön ihminen. Kärsimättömyys ilmenee minulla siten, että en malta aina odottaa, vaan koen tarvetta eteenpäin siirtymiseen. Elämänkokemukseni ja henkisten harjoitusteni myötä pystyn nykyisin kuitenkin vähän paremmin hyväksymään maltillisemman etenemisen. En usko, että pääsen luonteenpiirteestäni koskaan kuitenkaan täysin eroon. Huomaan samanlaisia kärsimättömyyden piirteitä myös ympärilläni muissa ihmisissä. Tämän päivän yleinen elämänrytmi vaikuttaa myös suosivan näitä piirteitä.

Ehtivätkö kärsimättömät ihmiset sitten oppia kohtaamistaan vastoinkäymisistä, vai jääkö heiltä jotain olennaista oppimatta?

Kärsimättömyys luonteenpiirteenä

Yleisesti ottaen kärsimätön sanan konnotaatio on negatiivissävytteinen. Synonyymeinakin mainitaan mm. äreä, kärttyisä, malttamaton ja herkkänahkainen. Jäin pyörittelemään kärsimättömyyden käsitettä hiljattain ja mieleeni nousi toisenlainen näkökulma tähän ilmiöön. Voisiko kärsimättömyyttä tulkita siten, että kärsimätön ihminen on ilman kärsimystä ja ei siis kärsi. Silloinhan hän olisi vapaa kärsimyksestä ja keskittyisi pikemminkin eteenpäin liikkumiseen ja asioiden edistämiseen. Wikipediakin viittaa sanan kärsimätön etymologian pohjalta sellaiseen ihmiseen, jolla ei ole kärsivällisyyttä tai joka ei ole kokenut kärsimystä tai joka ei kärsi.

Kärsimisen valinnaisuus

Lainaan tähän myös Buddhan ajatusta, että kipu on väistämätöntä, mutta kärsiminen vapaaehtoista. Tämä ikivanha viisaushan korostaa oman valinnan merkitystä sekä vastuunottoa itseä ja muita kohtaan. Tänä päivänäkin nämä ovat mitä suurimmassa määrin kannatettavia ja myönteisiä periaatteita. Kohdatessaan vaikeuksia ihminen kohtaa kipunsa ja tunteensa kasvaen ja oppien kokemastaan, sen sijaan että katkeroituu ja jatkaa kärsien.

Kivuista kasvuun

Voisiko olla, että kärsimättömät ihmiset kyllä kohtaavat kasvupolullaan niin fyysisiä, henkisiä kuin psyykkisiäkin kipuja siinä missä muutkin. He eivät jää kuitenkaan välttämättä niihin kiinni pitkäksi aikaa, vaan jatkavat kärsimättömästi eteenpäin kohdaten lisää vastoinkäymisiä, joskus jopa runsaammin kuin kärsivällisesti etenevät kanssakulkijansa. Sekä kipu että kärsimys ovat tuttuja myös omista kokemuksistani. Tietoisuuteni kasvun ja hyväksyntäni lisääntyessä sekä päästämällä irti kohtaamistani kivuista pystyn kuitenkin vähentämään niiden vaikutusta elämässäni.

Kärsivällisesti kärsien

Toisaalta voisiko olla, että ihminen, joka tuntuu olevan kärsivällinen ja läsnä, onkin omien ajatustensa ja tunteidensa vallassa ilman aitoa läsnäoloa kärsien hiljaa mielessään. Voisiko myös olla, että kärsivällisyys ei olisikaan aina niin myönteinen käsite. Kärsimykseen kun voi myös liittyä kokemus oman elämänhallinnan menetyksestä ajatusten kiinnittyessä kärsimykseen, mikä vie runsaasti voimavarojamme ja kapeuttaa todellista läsnäoloamme.

Tavoitteellista kärsimättömyyttä

Pohdin myös sellaista, että miten tavoitteellisuus ja suorittaminen eroavat ulospäin käyttäytymisessämme toisille. Voisiko siis olla, että joskus kärsimättömältäkin näyttävä eteneminen ja henkinen kasvu erheellisesti tulkitaan ulkopuolelta suorittamiseksi. Mitä jos olisikin niin, että vain ihminen itse tietää sisimmässään kummasta on kyse. Voisiko olla, että kärsimättömästi eteenpäin siirtyvältä näyttävä ihminen eteneekin todellisuudessa erittäin tavoitteellisesti niin askareissaan kuin henkisen kasvunsankin polullaan kokien sisimmässään kuitenkin rauhaa.

Mitä siis voimme oikeasti päätellä toisen ihmisen käytöksen perusteella hänen sisimmästään ilman hänen omaa tulkintaansa olotilastaan?

Mitä ajatuksia sinulle herää näiden pohdintojeni pohjalta niin kärsimättömyyteen kuin kärsimiseenkin liittyen?  

Miten autat mieltäsi palautumaan?